Corrèze (joki)
| Corrèze | |
|---|---|
 Corrèze Tullessa |
|
| Alkulähde |
Pérols-sur-Vézere |
| Laskupaikka |
Saint-Pantaléon-de-Larche ja Ussac, Vézère |
| Maat | Ranska |
| Pituus | 94,55[1] km |
| Alkulähteen korkeus | >910 m |
| Virtaama | 21 m³/s |
| Valuma-alue | 1158 km² |
 Corrèze kartalla |
|
Corrèze (oksitaaniksi Corresa) on joki Ranskan keskiylängöllä. Se laskee Vézèreen, joka on Dordognen sivujoki. Joen mukaan on saanut nimensä Corrèzen departementti, jonka kautta se kulkee.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Corrèzen lähteet sijaitsevat Millevachesin ylängöllä Limousinin alueella, Millevachesin seudullisessa luonnonpuistossa, 889 metrin korkeudella merenpinnasta[2], Pérols-sur-Vézèren eteläpuolella Larfeuilin metsän pohjoisosassa.
Corrèze kulkee Corrèzen kunnan sekä departementin pääkaupungin Tullen kautta. Näiden kautta kuljettuaan se saapuu Briven alangolle ja kulkee Malemort-sur-Corrèzen ja Brive-la-Gaillarden kaupunkien kautta.
Corrèze laskee Vézèreen vasemmalta puolelta 98 metrin korkeudella Saint-Pantaléonon ja Ussacin kuntien rajalla hieman pohjoiseen Vézère-Corrèzen viaduktista, jota pitkin kulkee moottoritie A89.
Corrèze on 94,55 kilometrin pituisena[1] Vézèren pisin sivujoki. Sen valuma-alue on 1158 neliökilometrin laajuinen, ja sijaitsee kokonaan Corrèzen departementissa, josta se käsittää noin kolmasosan.
Departentin lisäksi Corrèze-joen mukaan ovat saaneet nimensä Corrèzen kunta ja Corrèzen kantoni. Lisäksi sen nimi sisältyy kahden muun kunnan (Les Angles-sur-Corrèze ja Malemort-sur-Corrèze) ja yhden kantonin (Canton de Malemort-sur-Corrèze) sekä kahden kuntayhtymän nimeen (Ussel-Meymac-Haute-Corrèze ja Tulle et Cœur de Corrèze).
Sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Corrèzella on Sandren tietojen mukaan 73 sivujokea[1], joista huomattavimmat ovat
- Dadalouze (vasemmalta)
- Corrèze de Pradines (oikealta)
- Vimbelle (oikealta)
- Solane (oikealta)
- Céronne (oikealta)
- Saint-Bonnette eli Montane (vasemmalta)
- Roanne eli Rouanne (vasemmalta)
- Couze (oikealta)
- Loyre (vasemmalta)
- ruisseau de Planchetorte (vasemmalta)
- Maumont (oikealta)
Hydrologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Corrèzen virtaama vaihtelee selvästi vuodenaikojen mukaan. Suurimmillaan se on talvella, joulukuusta huhtikuuhun saakka, ja kaikkein suurimmillaan helmikuussa, jonka keskivirtaama on 36,6 kuutiometriä sekunnissa. Huhtikuusta virtaama alkaa pienetä ja on pienimmillään elokuussa, keskimäärin 6,65 kuutiometriä sekunnissa.[3] Virtaaman vaihtelut ovat kuitenkin sangen epäsäännöllisiä, kuten yleensä muidenkin Limousinin ylänköalueen jokien ja varsinkin Vézèren.
Corrèzen virtaamaa on tarkkailtu 99 vuoden ajan (1918-2016) Brive-la-Gaillardessa[3], Corrèzen departementin suurimmassa kaupungissa, joka sijaitsee joen varrella lähellä sen ja Vézèren yhtymäkohtaa. Joen sen osuuden valuma-alue, joka kulkee tämän mittauspaikan kautta, on 947 neliökilometriä[3], mikä on 82 % joen koko valuma-alueesta (sivujoki Maumont, jonka keskivirtaama on 2,65 m3/s[4], laskee Corrèzeen vasta tämän mittausaseman alapuolella.)
Corrèzen keskivirtaama Brive-la-Gaillarden kohdalla on 20,9 kuutiometriä sekunnissa.[3]
Keskimäärin joka viides vuosi Corrèzen virtaama pienenee kuivimpana vuodenaikana 1,5 kuutiometriin sekunnissa.[3]
Joskus Corrèzessa esiintyy varsin huomattavia tulvia. Keskimäärin joka toinen vuosi sen virtaama ylittää 200 ja joka viides vuosi 290 kuutiometriä sekunnissa. Keskimäärin joka kymmenes vuosi se ylittää 340, joka 20. vuosi 390 ja joka 50. vuosi 460 kuutiometriä sekunnissa.[3] Suurin mitattu tulva oli 4. lokakuuta 1960, jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 610 kuutiometriä sekunnissa.[3]
Corrèze on varsin runsasvetinen joki. Sen valuma-alueen keskimääräinen sademäärä on 699 millimetriä vuodessa[3], mikä on yli kaksi kertaa niin suuri kuin koko Ranskassa keskimäärin (320 millimetriä). Tämä vastaa keskimäärin 22,1 litraa vettä sekunnissa valuma-alueen neliökilometriä kohti.[3]
Tulvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Corrèzessa esiintyy usein huomattavia ja tuhoisia tulvia. Ne ovat aiheuttaneet tavatonta vahinkoa jokivarren kaupungeissa ja kylissä. Kaupungeista varsinkin Tulle, Malemort ja Brive-la-Gaillarde ovat usein kärsineet tulvien aiheuttamista tuhoista.
Ranskan vallankumouksesta vuoteen 1968 mennessä Corrèze on tulvinut 74 kertaa. Sitä ennen, vuodesta 1570 vallankumoukseen mennessä, tuhoisia tulvia koettiin 21 kertaa, Solanen tulvat mukaan luettuina. Suurimmat tulvat ovat sattuneet seuraavina aikoina:
- 16.–17. heinäkuuta 1613
- 1818
- touko-kesäkuussa 1856
- kesäkuussa 1875: Tullessa tulvavesi tuhoisi Charlat'n ja Cornilin sillat.[2]
- 1898: Solanen tulva tuhosi sairaalan luona olleen sulkuportin. Brivessä vesi nousi 3,56 metriä normaalia korkeammalle.
- 12.–13. heinäkuuta 1932: Tullessa Cericen silta tuhoutui.
- 5.–8. joulukuuta 1944: Corrèzen pinta Tullessa nusi 3,75 metriä.
- 3.–4. lokakuuta 1960. Tulva aiheutti vahinkoja 132 kunnan alueella. Corrèzen pinta nousi 5,43 metriä Tullessa ja 5,15 metriä Brivessä.
- 18. huhtikuuta 1964: Vézère ja Corrèze tulvivat samanaikaisesti.
- 4. heinäkuuta 2001: rankkasateiden vuoksi Tulle, Malemort ja Brive jäivät tulvaveden alle.
- 2004
Departementti ja kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Corrèze-joki on kokonaan Corrèzen departementin alueella. Se kulkee seuraavien 23 kunnan kautta:[1]
- Pérols-sur-Vézère (jossa joen lähde sijaitsee)
- Bonnefond
- Saint-Yrieix-le-Déjalat
- Grandsaigne
- Chaumeil
- Sarran
- Vitrac-sur-Montane
- Corrèze
- Bar
- Les Angles-sur-Corrèze
- Naves
- Tulle
- Laguenne
- Sainte-Fortunade
- Chameyrat
- Cornil
- Aubazine
- Saint-Hilaire-Peyroux
- Dampniat
- Malemort-sur-Corrèze
- Brive-la-Gaillarde
- Ussac
- Saint-Pantaléon-de-Larche.
Corrèze laskee Vézèreen Ussacin ja Saint-Pantaléon-de-Larchen kuntien rajalla.
Nähtävyyksiä joen varrella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Château de Bity, linna Sarranissa
- Corrèzen kunnassa: Chapelle des Pénitents blancs, Église Saint-Martial ja kaupunginportti
- Barin vesivoimala
- Église Saint-Pierre de Naves alttaritauluineen
- Tulle monine muistomerkkeineen
- Château de la Morguie, linna Sainte-Fortunadessa
- Cornilin kirkko ja linnan rauniot
- Pyhän Stefanoksen luostari (ransk. abbaye Saint-Étienne) Aubazinesssa
- Malemort-sur-Corrèzessa linna Château de Breniges, Saint-Xantin kirkko ja vanha luostari
- Brive-la-Gaillarde, jonka historiallisessa keskustassa on monia monumentaalisia rakennuksia, muun muassa Collégiale Saint-Martin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jeux de données et réferences: La Corrèze Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l'eau. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ a b Jean Perrel: Les crues de la Corrèze et les inondations dans la région de Tulle. Revue géographique des Pyrénées et du Sud-Ouest, 1961, 32. vsk, nro 4, s. 319–350. « Les crues de la Corrèze et les inondations dans la région de Tulle Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h i j Synthèse: Données hydrologiques de synthèse (1918–2016), Calculées le 09/01/2022 – La Corrèze à Brive-la-Gaillarde archive.wikiwix.com. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Synthèse: Données hydrologiques de synthèse (1955–2016), Calculées le 09/01/2022 – La Maumont à Ussac archive.wikiwix.com. Viitattu 15.1.2022.